Friday, January 22, 2010

Palvikinkkua ja parvekenäkymiä





Tuloaula oli tyhjä. Pelko pommeista esti innokkaimpien pääsyn kentälle. Sekös sai Lenita Airiston sekaisin. Hän astui jälkeeni ulos Delhin kentältä ja kiroili vastaanottokomiteansa perään, joka odotti ulkona sekalaisin tuntemuksin. Komitea oli tehnyt kinkkisen valinnan; vastustaako Lenitan vai AK-47:llä varustetun sympaattisen vartijan tahtoa?

En äkännyt Kristaa ennen kuin ymmärsin nimeäni huudettavan puolesta metristä. Sulautuuhan armaani vaaleine kutreineen parinkymmenen intialaisen sekaan kuin se oksannäköinen ötökkä oksistoon.

Syytän tarkkaavaisuuden puutteesta unenpuutetta, josta syytän paikallista elokuvaelämystä koneessa. Jokainen taistelukohtaus olisi puolestani voinut olla kaiken lopullisesti ratkaiseva. Tässä rainan traileri, enkä suosittele sitä. "He wants the world" – minulle olisi piisannut tunti unta.

Palvikinkku. Sepä se ensimmäisenä hiipi mieleen, kun mietin tuoksua, joka tervehti riennettyäni ovesta karkuun kiukkuista Lenitaa. Assosiaatiota savulla maustettuun sikaan tuki näkemäni. Tai se, mitä en nähnyt. Sumun sakeudesta saa käsityksen kuvasta, joka on napattu parvekkeelta tuloaamuna. Eikä se sumu vielä hälvene tyystin ilman sadetta. Pöly ja saasteet tekevät hunnusta aina yhtä salaperäisen. Tämä selviää samasta paikasta myöhemmin napatusta kuvasta. Silti, henki kulkee ja toistaiseksi olen viihtynyt paremmin kuin uskoin. Toisaalta, ennakkoluulot rikastuttavat mielikuvitusta niin rutkasti, että tohtiiko niistä täysin luopua?

-Aleksi



No comments:

Post a Comment